26.8.2011

Näin teet linkin kommenttilaatikkoon

PE 26.8.2011

Tämä viikko on ollut hieman kiireinen. Mutta nyt viimein laitan tänne ohjeet siitä, miten voit laittaa linkin kommenttiin. Lupasin Leena Lumille, että laitan tämän ohjeen blogiini tällä viikolla, joten lupauksen täyttäminen meni aika tarkalle. (=

Täällä Bloggerissa ei erityisemmin tarvitse osata html-kieltä, mutta kyllä sitä välillä voisi käyttääkin, vaikkapa kommenttilaatikon linkkiin.


TOIMI NÄIN:

Klikkaa postauksesi otsikkoa (tai sen sivun otsikkoa, jonka haluat linkittää)  ja kopioi sen URL-osoite.

1. kirjoita
<br><a href=

2. Laita lainausmerkkien sisään tuo URL-osoite
eli "http://...."

3. lisää heti lainausmerkin jälkeen 
>

4. ja kirjoitasitten linkittämäsi sivun nimi, mutta nyt ilman lainausmerkkejä eli esim.
Leena Lumin blogi

5. Lisää lopuksi
</a>

Toisinsanoen koko litania (punaiset):
<br><a href= sitten lainausmerkkien sisään sen sivun osoite, johon haluat linkillä päästävän, vaikkapa nyt Leena Lumin blogi "http://leenalumi.blogspot.com"> sitten sivun osoite ilman lainausmerkkejä Leena Lumin blogi </a>

 tai toiseen blogiini    
<br><a href="http://arjenaarteita.blogspot.fi">Arkea, juhlaa ja unelmia</a> 


Näyttää kommentissa tältä:

21.8.2011

Pentti Saarikosken Runot

Su 21.8.2011

Minulle nuoruusvuosinani tärkeitä runoilijoita ovat olleet Saima Harmaja, Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko ja Pentti Saarikoski. Muitakin on tietysti ollut, mutta nämä ovat muistikuvissani etusijalla.

Tiedän, että Pentti Saarikoski ei ole miellyttänyt kaikkia. Enkä minäkään pidä kaikista hänen tuotoksistaan. Kuitenkin muutamat hänen runoistaan  ovat sangen voimakkaasti vaikuttaneet minuun.

Alkukesällä ostin 7 eurolla Sevenpokkarin Pentti Saarikoski, Runot, jossa on yhteen koottuna kaikki hänen runonsa ja joitain kokoelmien ulkopuoleltakin. Kirja on mammuttipaksuutta, melkein 600-sivuinen opus. Kooltaan muuten silti tavallista pokkarikokoa.

Vanhassa blogissani Runojen maailma olen kirjoittanut 16.9.2008 Pentti Saarikoskesta enemmänkin. Kannattaa vilkaista myös sinne. Mm. 18.9.2008 kirjoitin:
Minulle Pentti Saarikoski on ollut monella tavalla innoitusta antava runoilija. En kylläkään pitänyt koko hänen runotuotannostaan. Mutta hänen kauniit, muut kuin ns. kakkarunonsa olivat minusta hyviä. Saarikoskesta kirjoitettiin paljon siihen aikaan, kun itse olin vielä koululainen.

Runojen maailma -blogissani on muutamia linkkejäkin, joita en halua nyt siirtää tänne. Mutta tässä nyt kuitenkin pari kolme Saarikosken runoa laulettuna:

Minä soitan sinulle illalla
Niin kuin vierasta maata
Liisankadulla

Minua hänen nuoruutensa uho, vasemmistolaisuus ja kaikenlainen röyhkeys ei ole paljoakaan liikuttanut. En ole häntä koskaan nähnyt ja henkilönä hän on jäänyt minulle sangen kaukaiseksi.
Runoilijana hän kuitenkin on tehnyt minuun syvän vaikutuksen. Nyt, kun jälkeenpäin mietin, miksi, niin luulen, että Saarikosken monissa runoissa oli jotain uutta tuoreutta, uudenlaista ilmaisua. Melkein hänen runojensa julkaisemiseen asti runoudessa elettiin jotenkin menneissä tavoissa kirjoittaa, vaikka suorasanainen runous olikin jo ollut jonkin verran esillä ja lyömässä läpi. Muistan, miten keskusteltiinkin siitä, voiko olla olemassa proosarunoa... Vastustusta riitti, loppusointujen perään huudettiin... =)

Aamusta iltaan on peninkulmien taival,
maailma yhdentekevinä tasankoina
sinussa ja ympärilläsi: oi olet vapaa
minne tahansa menemään,
olet harvinaisen vapaa: vain
nopeutesi määrätään.
- Pentti Saarikoski


Don Quijote
Aamulla harmaat
silmiin syöksyvät
esineet, kovat:
           päivänvarjon, sinisen silkkisen
           päivänvarjon aukaisen,
           käyn taistelemaan.
- Pentti Saarikoski

Asema I
Toijalan takana ei ole paljon mitään.
Pikajuna pohjoiseen lähtee raiteelta kaksi
ikkunoissa tanakat kasvot, kiviset pellot
ja lapset kuin pulleat kurkut.
- Pentti Saarikoski

Joitakin hänen runojaan voi lukea myös täältä.

19.8.2011

Miten ymmärrämme suomen kieltä?

Kuva: Rötvis, Tosimiesalbumi
Pe 19.8.2011, kolmas postaus tänään! :)

Olenpa todella ollut innokas kirjoittamaan tänään tähän blogiini, mutta koska suomen kieli on kiinnostava aihe, en malta olla laittamatta tätä juttua myös tänne, vaikka se on ollutkin jo toisessa blogissani eli Sinisessä salongissa, jossa kyselinkin Ymmärtääkö nainen miehen puhetta ja päinvastoin? 
Pitää kuitenkin muistaa, että konkreettisessa tilanteessa mukana on muutakin kuin sanoja: ilmeet, eleet, hajut (hmm...), kosketuskin kenties jne.
Löysin tämän sanakirjan Tosimies-sivulta:



Tässä vielä linkki Helmiä webistä -sivulle. Samaa tosimies-sarjaa. ;D
Tutustu myös Tosimiesten keskustelupalstaan! ;D

Sielukirjojani

Pe 19.8.2011, toinen postaus tänään

Leena Lumilla on blogissaan valtava arvonta. Arvonnassa hän kysyy sielukirjoja. Ainakin kolme pitäisi nimetä. Minulle ns. sielukirjoja ovat ainakin nämä:
Kuva: Nimikkoseura

Saima Harmajan päiväkirja runoineen, nimeä en muista, luin 12– 13-vuotiaana ja aloin itsekin kirjoittaa runoja samantien.... Se oli erittäin paksu vanhanajan nidottu kirja kotini kirjahyllystä, äitini nuoruuden kirjoja. Muistan vieläkin, miltä tuon kirjan selkä näytti kirjahyllyssä. Selässä oli jotain kullan värisiä viivoja, muuten kirja oli valkoinen, luonnonvalkoinen siis, ei kalvakka. Kannessa oli kai tyttö ja lyyra tms. Sivut oli äiti kai itse avannut veitsellä. Ne olivat viehättävän pehmeät ja röpöläiset. Valitettavasti tuota kirjaa ei enää ole, se on kadonnut muutoissa. Äitini huolestui puolestani tuohon aikaan jostain syystä: murrosikä meikäläisellä kai?!

Vuosikymmenien takaa lukiovuosilta: Tarjei Vesaas, Jäälinna – kirjan tunnelmaa en kai unohda koskaan... vaikka itse kirjasta en muista paljoakaan, mutta jotain taikaa kirjassa oli. Aivan samannäköinen kirja, jonka kauan sitten luin, on näköjään ollut heinäkuussa myynnissä Huuto.netissä. Olin silloin lukiovuosinakin ahkera kirjaston käyttäjä...
Kuva: Itapailan myyntisivu Huuto.netissä

Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva järkytti minua opiskeluvuosina...

Kuva: Love Literature

Raamattu on kuitenkin ns. sielukirjoistani tärkein. Tai Raamatussahan on monta kirjaa yhdessä ja muodostuu kahdesta osasta, Uudesta ja Vanhasta testamentista. Raamattu on avannut minulle tien Jumalan sydämeen, ainoa kirja, jonka pitäisin, jos kaikista muista olisi luovuttava. Ilman sen antamaa ravintoa elämäni olisi täysin tyhjää ja olisin vielä enemmän tuuliajolla ja eksyksissä kuin joskus saatan tämän elämän myrskyissä olla. Raamattu on salatun Jumalan ilmoitusta itsestään ja suunnitelmistaan ihmiskuntaa kohtaan. Se kertoo kaiken, mitä Jumala on ihmisen auttamiseksi tehnyt. Jeesuksen sovitustyö on avain sielulle taivaallisiin asioihin. Raamattua ei kuitenkaan voi ymmärtää ilman Pyhän Hengen antamaa opastusta. Uusi Testamentti onkin nykyajan ihmiselle korvaamaton kirja, jonka kautta voi löytää Jumalan rakkauden.
Kuva: Raamattu
Ihmettelen välillä niitä, jotka ovat lukeneet melkein satamäärin kirjoja, mutta eivät koskaan kunnolla edes Uutta testamenttia.

Arvonnassa Ylpeys ja ennakkoluulo -dvd

Pe 19.8.2011
Kesä on sitten taas melkein ohi ja kesälomakin takana. Torstaina sain vihdoin laitettua pokkariarvonnan kirjat postiin. Sorry, kesäterässä tässä on oltu ja vaikka mitä rästitöitä kesältä tehtävänä! Tänään perjantaina kirjojen pitäisi olla perillä tai ainakin maanantaina, koska ne lähtivät ykköspostina. Lukuiloa kirjat voittaneille, Ninolle, Saralle
ja Lauralle!


Jotta syyskausi lähtisi mukavasti alkuun, aloitetaan uudella arvonnalla! Tällä kertaa voittona on kirjallisuusaiheinen dvd, elokuva, josta kirjoitin aikaisemmassa postauksessani eli klikkaapa blogitekstiäni 10.7.2011! Siellä on pieni esittely elokuvasta Ylpeys ja ennakkoluulo. Tässä joku aika sitten huomasin, että meillä on peräti kaksi kappaletta tätä elokuvaa dvd:nä. Toisen saa nyt tämän arvonnan voittaja. Luultavasti elokuva on katsottu pari kertaa, mutta on ainakin katsottaessa ollut aivan kunnossa. Siis se ei ole suljetussa tehtaanpakkauksessa.
Jos haluat voittaa tämän elokuvan, osallistu arvontaan! Säännöt ovat samat kuin muissakin arvonnoissani:
Arvonta on jälleen tarkoitettu niille, jotka ovat kirjautuneet blogini lukijoiksi. Ensimmäinen arpalippu lukijaksi kirjautumisesta ja lisäarpalipun saa linkittämällä arvonnan. Aikaa on 31.8.2011 kello 24:ään asti.

14.8.2011

Vanhan rouvan runokirja

Su 14.8.2011
Kyllikki Villan runokirja Ei eilistä, ei huomista - Runoja vuosilta 1964 – 2004 yllätti minut myönteisesti. Olen lukenut aikaisemmin tämän kirjoittajan lokikirjoja, jotka olivat tissutteluineen minulle melkoinen pettymys. Nyt, kun sain tämän kirjan lahjaksi, luin runoja tuntosarvet koholla ja huomasinkin pitäväni niistä.

Kirja sisältää runoja aikaisemmista kokoelmista Ei, ei matkavakuutusta minulle (1976) ja Pitelen kiinni hetkestä kuin kädestä (1978) sekä ennen julkaisemattomia runoja. Kirja on Liken kovakantinen julkaisu vuodelta 2005, 2. painos, 159 sivua. Runoja ehkä parikymmentä vähemmän kuin sivuja. Sisällysluettelossa mainitaan vain ryhmittelyjen otsikot enkä välitä ruveta laskemaan runoja yksitellen. :)

Kansipaperin ja taiton on suunnitellut Eliza Karmasalo.

Runoja on laidasta laitaan, eikä ihme, onhan tähän kirjaan koottu neljänkymmenen vuoden runosato.

Olemme yli seitsemänkymmenen
kertoi tiukka ääni
ja mieheni on hakannut minua nuoresta asti
hän on raaka
ja raiskaaja hän on
moittii kaikesta teettää kaiken käy kimppuun 
Kun nainen piti tauon kysyin
miksi ei ole eronnut
Sehän olisi ollut suuri häpeä
hän sanoi
     *
Jos pärjäämiseksi
uran ja rahan hankkimisen sijasta
katsotaan terveys ilo ja pitkä ikä
eikö ole syytä
tarkastella sukupuolten tasa-arvoa
aivan uudelta kannalta
     *
Virkkaan sanapitsiä
seurassa koko illan
Jonkun puhe on niin ja ei
silmä nurin silmä oikein
ja siitäkin vielä
tarpeen tullen kavennetaan
    * 
Mutta kuukausipalkka
minulle sanottiin
olisihan se sentään turva

Ei
Minun turvani:
tilapäistyöt vaihtelu rahapulan sietäminen
ne ovat näetkös
turva vakinaista virkaa
työaikaa
ja rutiinia vastaan
     *
Muistatko! Muistatko!
huudan äänettömästi
Salaan jää
muistatko aivan toisin
     *
Minkä mielen roudan
minussa sulatitkaan
ymmärtämällä vain
      *
Kyllikki Villan runot avasivat minulle toisenlaisen ihmisen kuin ne vanhan rouvan lokikirjat. Ihmettelen, miksi hän ei kirjoittanut runoja myös lokikirjoissaan, joissa muistikuvieni mukaan ei ollut oikeastaan mitään kiinostavaa. ;) Pitäisi varmaan lukea se viimeinenkin postuumisti julkaistu lokikirja ja tarkistaa, onko se mielestäni aikaisempia parempi.

13.8.2011

Viikoksi Lappiin kirjoittamaan? Maalaamaan?

La 13.8.2011
Harrin kuvat
Kiinnostaisiko rauhallinen viikko Lapissa? Olemme tosiaan varanneet mökin viikoksi Ylläs-tunturin kupeesta, mutta ei ole nyt mitään mahdollisuutta lähteä sinne. Perua ei voi. Mökki odottaa tulijoita!

Siellä olisi mahdollisuus kirjoittaa, maalata, retkeillä, olla vain luonnon keskellä mukavasti... Mökissä on kaikki varusteet.

Postasin tästä jo enemmän aikaisemmin.
Katso
http://marjaleenankirjahylly.blogspot.com/2011/08/ti-9.html

Mainio kissakirja

Pe 12.8.2011

Esittelenpä teille nyt kirjan, jota minulla ei tällä hetkellä ole, mutta joka on yksi mielikirjoistani ja selailen sitä aina, kun sen jossain näen. Tämä on toivekirjani! Joulupukki, jos nyt luet tätä, niin pliiis, laita tämä minulle ensi joulun pakettiin! Suuret kiitokset!

Kuva: http://bookhugger.co.uk
Nauran aina melkein kippurassa, siis sisäisesti ja välillä oikeastikin, kun luen tätä kirjaa. Ei tähän voi kyllästyä koskaan! Totta, ei varmaan koskaan!
Se on Simon Tofieldin käsialaa ja todella sarjakuvamaailman huippua! En toden totta erityisemmin välitä sarjakuvista, mutta Simonin kissa, se on ohittamaton!!! No, joskus Karvinen on samaa luokkaa!

Oma Mikku-kissani on varmasti Tofieldin kissan sukulaisia!

Simonin kissan elämä alkoi Youtubessa vuonna 2008. Katso Simonin kissan kotisivut.
Tässä lainaus kirjan esittelystä:

"Simonin kissa on piirroshahmo, jonka elämä alkoi YouTubessa vuonna 2008. Palkittu brittiläinen animaattori Simon Tofield loi kotioloissa seikkailevan kissahahmon omien kissojensa innoittamana ja laittoi työnsä tulokset kaikkien kissafanien katseltavaksi YouTubeen.

Vähän yli vuodessa Simonin kissan seikkailuja on seurannut yli 30 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa tehden Simonin kissasta YouTuben historian suosituimman animaatiohahmon. Anarkistisen mutta rakastettavan hahmonsa saaman suosion innoittamana Simon Tofield piirsi kokonaisen sarjakuvakirjan kissansa seikkailuista. Kirja julkaistaan syksyllä 2009 ja keväällä 2010 yhteensä 25 maassa.

Brittiläinen Simon Tofield on palkittu kuvittaja ja animaattori. Simonin kissalla hän on voittanut muun muassa Britannian animaatiopalkintojen parhaan komedian palkinnon sekä YouTuben blockbuster –palkinnon, molemmat vuonna 2008. Hän johtaa Lontoossa sijaitsevaa animaatioyhtiö Tandem Filmsiä." 
Gummerus julkaisi kirjan suomeksi 2009.

Katso Youtubesta (klikkaa)kirjan synnystä yms. Ja tässä yksi mainio videopätkä (klikkaa).

EDIT: Jostain syystä postauksesta puuttui pari esimerkkikuvaa. Nyt ne ovat mukana. :)

9.8.2011

Haluatko viettää lomaviikon Ylläksellä yhtiövastikkeen hinnalla!?

Ti 9.8.2011
Kuva: Juha Ruusumaa
Haluaisitko lähteä lomalle Ylläkselle?
Emme pääsekään lähtemään Lappiin nyt elokuussa, vaikka kuinka mieli tekisi. Meillä on siellä varattuna hirsimökki viikoksi 34. Sen voisi nyt tästä syystä saada joku luotettava neljän hengen porukka tai kuka vain luotettava henkilö käyttöönsä koko viikoksi hintaan 170 euroa.
Eli lauantaista 20.8.2011 klo 17 lauantaihin 27.8.2011 klo 11 asti. Viikko Ylläksen mökeissä on normaalisti ainakin jotain 500 euron luokkaa viikko. Seita-hotellin mökit ovat kuulemma 65 euroa vuorokausi.

Kaikki tykötarvikkeet mökissä valmiina kuudelle. Mökkiin mahtuu kyllä kuusikin ihmistä. Neliöitä on 30!


Mökin tiedot:
Neliöitä 30 + parvi
Neljä vuodepaikkaa
Sauna
Takka

Varustus: jääkaappi, liesi/uuni+liesituuletin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone, kuivauskaappi, silitysrauta, pölynimuri, kahvinkeitin, leivänpaahdin, vedenkeitin, astiasto 6 hengelle, liinavaatteet 6 hengelle


Jos kiinnostaa, ota pian yhteyttä minuun (yhteystiedot).

Tässä mökin tarkemmat tiedot:

Mökki on Äkäslompolossa, Ylläksellä. Kolarin kunnassa. Lento Helsingistä kestää 1 1/2 tuntia. Myös rautateitse pääsee Kolariin. Ylläs on Lapin lomailijan ykköspaikkoja.

Linkkejä:
Saagan kuvia Ylläkseltä

Napapiirin sankarit -elokuva on filmattu Äkäslompolon ympäristössä.

Kuva: Aikalomat

7.8.2011

Aku Ankka jo 60-vuotias!

Su 7.8.2011


Kuvat: ©Marja-Leena Kirjonen
Aku Ankka on ollut vuosia monen pikku lukijan ensimmäisiä kurkistuksia kirjallisuuden maailmaan. Tiedän, varsinkin monien miehien yhä seuraavan Akun seikkailuja, vaikka ikääkin on jo kertynyt. Aku Ankka on varsinkin Suomessa ollut erittäin suosittu ja on edelleenkin. Ikäähän Aku Ankalla on jo 60-vuotta!
Minullekin Aku Ankka on merkinnyt jonkin verran ensimmäisinä lukukokemuksina. Ja olenpa saanut piirtääkin yhden Akun hahmon aikoinaan silloisen Sanoma Osakeyhtion, nykyisen Sanoma Magazinesin Lasten kirjakerhon lehteen Kikeroon, jota taitoin peräti kahdeksan vuotta.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kävin viime viikolla Päivälehden museossa katsomassa näyttelyä Räpylän jälkiä - Aku Ankka -lehti 60 vuotta Suomessa 11.3. - 11.9.2011 ja kirjoitinkin siitä enemmän toisessa blogissani. Jos kiinnostuit, käypä vilkaisemassa blogistani Arkea, juhlaa ja unelmia (klikkaa), mitä kaikkea siellä näinkään. ;)
Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen

Linkki: Tunnet kai Aku Ankan?

3.8.2011

Pokkariarvonnan voittajat!

Ke 3.8.2011
Ensiksi pyydän anteeksi, että voittajien nimien julkaiseminen on pari päivää myöhässä. Maanantai-iltana arvontaa ei ehditty tehdä ja eilen taas en ehtinyt illalla kirjoittamaan blogia. Mutta nyt on hetki tullut ja saan onnitella voittajia, jotka ovat, ta-da-da-daa!, seuraavien blogien kirjoittajat:
1.  Valoa pimeässä
2.  P.S. Rakastan kirjoja
3.  Lukuisa

Nyt siis sähköpostit surraamaan eli ilmoittakaa, minkä kirjan haluatte ja minkä toiseksi ja minkä kolmanneksi, näin voin laittaa kullekin arvonnan mukaisen voiton. 
Eli jos jokainen haluaa eri kirjan, ei hätiä mitiä, mutta järjestys on kuitenkin niin, että ykkönen saa valita ensimmäisenä, toinen toisena ja viimonen sitten niistä, mitä on jäljellä. Kuitenkin laittakaa nyt minulle s-postilla osoitteenne ja toivomanne  kolme kirjaa toivomusjärjestyksessä. Jos toivomukset menevät päällekkäin, niin postaillaan sitten tarkemmin.

Ihania elokuisia päiviä ja pimeneviä kynttiläiltoja kaikille! Onnea arvonnassa voittaneille ja tervetuloa kaikki uudet lukijat!

1.8.2011

Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia

Su 31.7.2011
Kansikuva Kirsti Ellilän blogista
Luin tänään runollisen saturomaanin Eksyneet näkevät unia. Se on Kariston julkaisema kovakantinen 183-sivuinen tänä vuonna julkaistu kirja. Kansi on Kirsi Haapamäen käsialaa. Kansikuvan sadun- ja runonomaisuus täydentää kirjaa miellyttävällä tavalla.

Aloitin kirjan lukemisen lähes puhtaalta pöydältä eli en oikein tiennyt mihin kategoriaan kirja sijoittuu. Kirsti Ellilän tyyli ja kirjat eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Jotain fantasiaan liittyvää, sen verran olin antanut itselleni etukäteen kertoa. ;) Huvittavaa on, että useimmiten suljen korvani täysin kaikelta informaatiolta, kun olen päättänyt lukea jonkin kirjan. Eli vaikka joku kuinka selittäisi minulle päin naamaa kirjasta, niin en kuuntele, en "tajua" mitä hän puhuu. Monessa blogissa huomasin tästä kirjasta jo kirjoitetun, mutta en lukenut niitä. Eli vaikka kirja olisi ollut aikuisille suunnattu, en olisi hämmästynyt! :)

Tarina veikin minut jonnekin satumaailmoihin ja tekstin monet runolliset kohdat viehättivät minua. Mitään häkellyttävän uutta ja rajua fantasiaa en kirjasta löytänyt. Varmaan nuorimmat lukijat saavat kirjasta irti eniten. Se ei ole liian pelottava ja tapahtumat etevät sangen loogisesti ja yllättävän todentuntuisesti, kun kysymys kuitenkin on selvästi lastenkirjasta, jossa koirat ja muutkin eläimet voisivat puhua.  Satuhahmot siellä sentään pystyvät puhumaan ja tekemään melkein mitä vain.

Kirjassa on aineksia klassisista satujen teemoista, missä tuhkimosta tulee prinsessa ja vallankaappausta yrittävät vehkeilijät koittavat suistaa kuninkaan vallasta. Pienelle lukijalle kirja ei ole liian pitkä, tekstityyppi on sopivan iso ja tarina etenee riittävän jännittävästi. Ja kuten kaikkiin hyviin satuihin, on tähänkin piilotettu opetus: Paha saa lopulta palkkansa.

Toisaalta fantasiaa ja satua kirjassa olisi voinut olla enemmänkin. Kirjan nimi sen sijaan sopisi paremmin aikuisten romaaniin tai runokirjaan. Tällaisella lastenkirjalla voisi olla nimenomaan enemmän lapsia puhutteleva nimi.

Kiitos Kirsti Ellilälle kirjasta! Taidan nyt innostua lukemaan muitakin hänen kirjojaan.